Vuodenvaihde PMMP:n seurassa ei ole ollenkaan paskempi vaihtoehto ajattelin varatessani lippuja keikalle. Kun kävelin loppuunmyydylle keikalle olin edelleen samaa mieltä.
Moitetta täytyy antaa Virgin Oilile. Kello oli vasta vajaa puoli yksitoista saapuessani ja kaikki pöydät olivat jo menneet. Istumatilaa baarissa on selkesäti liian vähän, mutta sisustus on mukava. Mieleen tulee Berliini 20-30-lukujen taitteessa. Se on aina jees. Keikka alkoi puolilta öin lämpppärinä toimivalla stand-up-koomikolla. Ihan hauska aloitus. En ole ennen tällaista kokenut, joten uutuuden viehätystä oli, vaikka juttu tuntuikin välillä hieman väkisin väännetyltä.
Bändi aloitti settinsä uudella biisillä. Valot yhdessä Paulan ja Miran kaapumaisten paljetti yläosien ja isojen tähtisädetikkujen kanssa tekivät tunnelmasta maagisen. Ja sitähä se on aina, kun PMMP esiintyy. Taikaa alusta loppuun. Intensiivisyys ja spontaanius pitää yleisön hallussaan. En muista ennen tyttöjen noin kovasti riehuneen. Mukana oli perinteistä kiipiellään lavarakennelmiin ja hypitään soittajien niskaan. Tällä kertaa soittajat ja tytöt vaihtoivat jossain vaiheessa lennossa soittimia ja varsin hentoinen Paula riehui painavan ja tulikuuman spottilampun kanssa lavalla.
Melkein kahdentunnin settiin mahtui nousuja ja muutama lasku. Akustisena ja yleisön laulattamisella vedetystä ”Oo siellä jossain mun” vähän miinusta. Oli vähän yleisön kosiskelua. Miinusta myös Susanna Majurista. Joo, Susanna on kuvannut Veden varaan kannet, mut en silti halua nähdä Susannaa myötähäpeää nostattavassa duetossa lavalla jonkun mieshipsterin kanssa. Maksoin PMMP:stä, en Majurista.
Muuten aivan loistavaa menoa.
Kulttuurieliitti 